TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ – LIHAS

Moi! Tällä viikolla jatkuu tuki- ja liikuntaelimistö-sarja. Tällä kertaa edetään lihaskudokseen. Aiemmin olen kirjoittanut luukudoksesta TÄÄLLÄ ja nivelsiteistä TÄÄLLÄ. Nyt on loogisesti lihasten vuoro, jotka ovat mielenkiintoinen aihe erityisesti treenaamista ja fyysistä suorituskykyä ajatellen.  Varmasti suuri osa arvottaa päivittäisissä toimissa ja liikuntasuorituksissa hyvin toimivan kehon korkealle. Tässä systeemissä, tuki- ja liikuntaelimistössä, lihakset näyttelevät tärkeää roolia. Monet haluavat olla myös fyysisesti voimakkaita kyetäkseen erilaisiin juttuihin, jonka vuoksi harjoituttavat lihaksiaan. Unohtamatta tietenkään nykyajan urheilullisen ja atleettisen kehon esteettistä ihannetta. Juuri lihakset ovatkin tärkeimpiä tekijöitä muokkaamaan ulkonäköä tuohon urheilulliseen ja terveeseen suuntaan. En tässä myöskään tarkoita, että kaikkien pitäisi tähdätä tuohon ihanteeseen, vaan tuon vain esille omaa fiilistelyäni nykytrendeistä. Antaa kaikkien kukkien kukkia. Viime vuosina lihaskuntotreeni/voimaharjoittelu onkin ollut todella pinnalla ja hyvä näin, että monet ovat löytäneet tiensä esimerkiksi kuntosalille, sillä voimaharjoittelu on tärkeä hoitokeino tuki- ja liikuntaelin sairauksissa ja oireiluissa.  Hyvä lihaskunto fiksusti toteutetulla harjoittelulla myös suojaa tuki- ja liikuntaelinperäisiltä vaivoilta. Joka tapauksessa tässä hieman neutraalia asiatietoa mielenkiintoisessa (toivottavasti 😉) muodossa. Nauti!

Aloitan lihaskudoksen ominaisuuksien listauksella: 

  1. Sähköinen aktiviteetti – Lihaskudoksessa on sähköistä aktiivisuutta. Lihakset itse asiassa toimivat sähköllä.
  2. Ärtyvyys – Kun hermosto stimuloi lihasta aktiopotentiaaleilla (hermojen kautta välittyvillä sähköisillä impulsseilla), reagoi lihaskudos tähän supistumalla.
  3. Joustavuus – Lihas voi venyä tiettyyn pisteeseen, mikä mahdollistaa lihaksen elastiset ominaisuudet ja myös mahdollistaa palautumisen alkuperäiseen pituuteen lihassupistuksen tai venytyksen jälkeen.
  4. Supistumiskyky – Lihaskudos supistuu aktiopotentiaalin seurauksena.
  5. Relaksoitumiskyky – Lihassupistuksen jälkeen lihaskudos relaksoituu ja palautuu lepopituuteensa. Lisäksi lihasten ominaisuudet palautuvat levossa, kun lihaskudos on relaksoituneessa tilassa.

Nämä ominaisuudet ovat tyypillisiä kaikille lihaskudoksen tyypeille, joita on yksinkertaistetusti kolme kappaletta. Nämä ovat sileä lihaskudos, sydänlihaskudos ja luurankolihaskudos. Tämä on karkea jako, koska lihaskudosta voidaan jaotella ominaisuuksiensa perusteella useilla muillakin tavoilla. Lihaskudos voidaan jakaa esimerkiksi myös tahdonalaiseen ja ei-tahdonalaiseen lihaskudokseen. Sileää lihaskudosta löytyy mm. sisäelimien rakenteista sekä verisuonista ja se on luonteeltaan ei-tahdonalaista. Sydänlihaskudosta on nimensä mukaisesti sydämessä. Sydänlihaskudos on myös ei-tahdonalaista, eli sydän sykkii, vaikka et sitä ajattelisikaan tai antaisi käskyä lopettaa, paitsi jos olet pitkälle edennyt joogan harjoittaja. Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä, on luurankolihaskudos, joka on tahdonalaisesti hallittavissa. Luurankolihaskudoksen kautta voit liikuttaa kehoasi sekä sen osia ja toteuttaa omia tavoitteitasi.

Lihakset koostuvat suurimmaksi osaksi vedestä, kuten melkein kaikki elimistössä, mikä tarkoittaa sitä että n. 75 % lihaskudoksesta on vettä. Lopun muodostavat proteiinit 20 % ja epäorgaaniset suolat 5 %. Pääproteiinit lihaskudoksessa ovat aktiini ja myosiini. Aktiini ja myosiini muodostavat yhdessä supistuvan yksikön yhdessä muiden rakenteiden kanssa. Supistus tapahtuu, kun aktiini ja myosiini liukuvat toistensa lomiin, jolloin lihas lyhenee ja aiheuttaa liikkeen luussa, johon se on kiinnittynyt.

 

Koska mielenkiinnon kohteena on tuki- ja liikuntaelimistö käsittelen luonnollisesti luurankolihaskudosta hieman laajemmin. Luurankolihakset kiinnittyvät pääasiallisesti kahteen tai useampaan luuhun ja niiden supistuessa tapahtuu luissa liikkeitä. Luurankolihaksia on monenmuotoisia ja mallisia. Usein ne jaotellaan lihassäikeiden kulkusuunnan mukaisesti. Joidenkin lihasten lihassäikeet kulkevat suorassa, kuten esimerkiksi suora vatsalihas (“pyykkilautavatsalihas”) . Toiset lihakset ovat sukkulamaisia ja toiset kolmiomaisia. Luurankolihakset muodostuvat yksittäisistä lihassoluista.  Lihassolujen määrä vaihtelee eri lihasten välillä. Luurankolihassoluja kutsutaan poikkijuovaisiksi niiden mikroskoopissa nähtävän ilmiasun perusteella.

Jos halutaan vielä monimutkaistaa asioita, esittelen vielä yhden jaottelun lihassoluille. Tosin tämä jaottelu koskee vain luurankolihassoluja. Tämä jaottelu perustuu  solujen voimantuotto-ominaisuuksiin tai supistuvien proteiinien ominaisuuksiin. Karkeasti jaoteltuna lihassolut jaetaan hitaisiin tyypin I-lihassoluihin ja nopeisiin tyypin II-lihassoluihin. Ihmisillä on eroja lihassoljen jakaumissa, mikä tarkoittaa sitä että toisilla on esimerkiksi luontaisesti paremmat lähtökohdat voimailuun ja toisilla taas kestävyyttä vaativiin lajeihin. Hitaiden ja nopeiden solujen osuudet myös vaihtelevat riippuen lihaksesta. Tyypin I-soluja löytyy tyypillisimmin lihaksista, jotka vastaavat asennon ylläpidosta. Näitä lihaksia kutsutaan toonisiksi. Hitaista soluja on toonisissa lihaksissa niiden hyvien kestävyysominaisuuksien vuoksi. Tämä on tarpeen, kun kehon tai kehonosan tiettyä asentoa täytyy ylläpitää pitkän aikaa. Ero nopeiden ja hitaiden lihassolujen välillä on niiden voimantuotto-ominaisuuksissa. Hitaissa lihasoluissa voimantuotto on vähäisempää ja ne supistuvat hitaammin kuin tyypin II-lihassolut. Kuten varmaan jo arvastikin nopeita tyypin II-lihassoluja löytyy lihaksista jotka vastaavat asennonmuutoksista ja liikkeiden aikana tuotettavista voimista. Näitä lihaksia kutsutaan faasisiksi. Nopeiden tyypin II-solujen voimantuotto-ominaisuudet ovat hyvät ja ne supistuvat nopeasti, tosin tämä tapahtuu heikomman kestävyyden ja nopeamman väsymisen kustannuksella.

Lopetan tämän artikkelin tähän, koska infoa on tullut jo niin paljon. Paljon olisi vielä kerrottavaa ja käsiteltävää lihaksiin liittyen, mutta tuloksena olisi varmaankin kirja, jos siihen ryhtyisin. Tulen varmasti kirjoittamaan lisää artikkeleita lihaskudoksesta tulevaisuudessa. Olisiko teillä toiveita jonkin tietyn lihaksiin liittyvän aihealueen suhteen? Kommentoi alle omat ajatukset ja toiveet. Toivon, että tämä artikkeli tarjosi hyödyllistä tietoa miellyttävästi esitettynä!

Kiva kun käväisit täällä!

Ihanaa päivää sinulle!

Kuvien lähteet järjestyksessä:

https://breakingmuscle.com/strength-conditioning/9-reasons-muscle-is-good-and-you-should-get-some

http://www.teacherweb.com/Blog/CA/NogalesHighSchool/mespinoza/3/blog.aspx?Post=5faddd5f-28fc-473b-9855-0b8a7e4916c9

http://www.interactive-biology.com/3373/the-muscular-system-how-we-move-around/

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.