TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ – NIVELSITEET

English version of this article HERE.

Moi! Tällä viikolla jatkuu tämä postaussarja, jossa rakentuu pala palalta tietoa tuki- ja liikuntaelimistöstä. Ensimmäinen osa käsitteli luukudosta (TÄÄLLÄ) ja nyt edetään loogisessa järjestyksessä nivelsiteisiin, eli ligamentteihin. Nivelsiteiden tehtävänä on nimensä mukaisesti nivelten vahvistaminen sitomalla luut toisiinsa. Kuten aiemmassa postauksessa, kerron ensin hieman nivelsiteiden yleisestä rakenteesta, mutta käsittelen myös toiminnallista anatomiaa sekä sivuan nivelsidevamman paranemisprosessia. Ei muuta kuin aiheeseen!

Yleisanatomia. Mitä nivelsiteet eli ligamentit oikein ovat? Nivelsiteet ovat sidekudoksesta muodostuneita rakenteita, jotka sitovat luita yhteen. Kun kaksi tai useampi luu kiinnittyvät toisiinsa, on tuloksena nivel joka voi liikkua, jolloin mahdollistuvat kehon erilaiset liikkeet. Nivelsiteet ovat usein nauhamaisia tai levymäisiä rakenteita, mutta muodoissa on paljon variaatiota. Nivelsiteet koostuvat, kuten varmasti arvasitkin, enimmäkseen vedestä (65-75 %) niin kuin moni muukin rakenne kehossa. Ihminenhän koostuu n. 75 prosenttisesti vedestä, joten loogisesti tämä luku toistuu monien rakenteiden kohdalla. Jos ajatellaan vieläkin laajemmalle, niin esimerkiksi maapallon pinnasta n. 70 prosenttia on veden peitossa. Minusta tämä on aika kiehtovaa, mutta palataanpa aiheeseen! 🙂

liga-3

Rakennusaineet. Nivelsiteet muodostuvat veden lisäksi ligamentosyyteistä eli ligamenttisoluista. Muita ainesosia nivelsiteissä ovat kollageeni  proteoglykaanit ja elastiini. Kollageenia on monia erilaisia tyyppejä, mutta nivelsiteissä esiintyy pääasiassa tyypin I kollageenia ja lisäksi pieniä määriä tyypin III kollageenia. Jos nivelsiteitä verrataan muihin kehon sidekudoksiin esimerkiksi jänteisiin, on niissä enemmän elastiinia, mikä tekee niistä venyvämäpää kudosta kuin jänteestä.

Vaihtelevat muodot. Nivelsiteitä on monenlaisia. Nivelsiteiden koko, muoto ja rakenne vaihtelevat riippuen sen funktiosta ja nivelestä, jossa kyseinen nivelside sitoo luita toisiinsa. Esimerkiksi eturistiside, joka on tärkeä nivelside polvessa, on vahva, paksu ja kierteinen, koska sen tulee rajoittaa suurehkon sääriluun liikettä suhteessa reisiluuhun. Sitten on olemassa nivelsiteitä kuten, delta-ligamentti nilkassa, joka viuhkamaisesti levittäytyy nilkkanivelen sisäpuolelle. Nivelsiteet voivat olla myös litteitä nauhamaisia rakenteita kuten glenohumeraaliligamentti olkapäässä.

liga-1

Polven eturistiside, englanniksi anterior cruciate ligament

liga-2

Deltaligamentti nilkassa

Toiminnallinen anatomia. Nivelsiteet ovat vahvoja rakenteita, jotka tukevat niveliä. Nivelsiteiden vetolujuus perustuu kollageenisyihin, jotka ovat järjestäytyneet niin, että vetäviä voimia saadaan rajoitettua. Tämä on tärkeää kehon liikkeissä. Panjabi (kuuluisa selkätutkija) jakaa tuki- ja liikuntaelimistön rakenteet erilaisiin niveltä stabiloiviin alaryhmiin, joita ovat aktiivinen, passiivinen ja neuraalinen alaryhmä. Nivelsiteet muodostavat yhdessä luiden ja välilevyjen kanssa passiivisen stabiloivan järjestelmän. Aktiivisen järjestelmän muodostavat lihakset. Kuten ehkä arvasit hermosto on neuraalinen stabiloiva järjestelmä, joka vastaa neuraalisen säätelyn kautta omalta osaltaan stabiliteetin ylläpidosta nivelessä. Tämä on tärkeää huomioida, koska jos esimerkiksi aktiivinen stabiloiva järjestelmä ei toimi kunnolla, on tästä tuloksena muille järjestelmille enemmän “vastuuta” nivelen stabiliteetin ylläpidossa, mikä voi pitkään jatkuessaan kuormittaa esimerkiksi selän rakenteita epäedullisesti.

Onko tämä ilmiö sinulle tuttu? Pitkän päivän jälkeen käyt selinmakuulle ja aluksi alaselkään alkaa sattua. Kipu kuitenkin helpottaa muutaman minuutin kuluttua. Kipu on peräisin selän nivelsiteistä. Todennäköisesti aktiivinen stabiloiva järjestelmä on väsähtänyt ja olet roikkunut päivän nivelsiteidesi varassa, mikä ei ole optimaalinen tilanne. Kun jännitys lopulta laukeaa makuuasennossa, on seurauksena hetkellinen kipu, joka kuitenkin helpottaa nopeasti.

Tukijärjestelmä. Nivelsiteet ovat tärkeä tekijä kehon proprioseptiikassa eli asentotunnossa. Asentotunto tarkoittaa nimensä mukaisesti kehon kykyä aistia, missä asennossa kulloinkin ollaan, tai minkälaisia liikkeitä nivelissä tapahtuu. Nivelissä on hermoreseptoreja, jotka aistivat kyseisen nivelen asentoa. Näistä hermoreseptoreista lähtee hermoimpulsseja keskushermostoon, joka vastaanottaa ne, sekä arvioi tarvitaanko tiettyjä toimenpiteitä kuten lihasten aktivoimista sillä hetkellä. Tosin kannattaa muistaa, että esimerkiksi ne reseptorit, mitkä sijaitsevat nivelsiteissä reagoivat useimmiten vasta, kun nivel on liikkuvuutensa äärirajoilla. Arjen askareissa harvemmin käydään nivelliikkuvuuksien äärirajoilla, joten nivelsiteiden reseptorit saavat olla suhteellisen rauhassa normaalissa arjen liikkumisessa.

liga-5

Vammat. Nivelsidevammat ovat suhteellisen yleisiä, etenkin urheilusuorituksissa. Tyypillisiä nivelsidevammoja ovat venähdykset ja revähdykset. Useimmiten nämä vammat paranevat konservatiivisella hoidolla, mikä tarkoittaa taukoa urheilusta, kipulääkitystä oireisiin, mahdollisesti kylmähoitoja ym. sekä aktiivista kuntoutusta erilaisten harjoitteiden avulla. Nivelsidevammat paranevat useimmiten 2-6 viikossa riippuen vamman vakavuudesta ja sijainnista. Parasta kuntoutusta on jatkaa normaaleja arkisia asioita kivun sallimissa rajoissa muutama päivä vammautumisen jälkeen ja pysyä liikkeessä mahdollisesti naprapaatin, tai muun kuntoutuksen asiantuntijan ohjaamien liikkeiden avulla, jolloin nivelsiteiden terve korjaantumisprosessi pääsee käynnistymään ja pysyy yllä. Nivelsiteet voivat myös revetä. Silloinkin hoitolinja voi useimmiten olla konservatiivinen, joskin tiettyjen nivelsiteiden repeämät tulee korjata leikkauksessa. Leikkauksen jälkeiset kuntoutumisajat vaihtelevat, mutta puhutaan kuitenkin useammista kuukausista, ennen kuin nivelside alkaa olla vammaa edeltävällä tasolla. Näissäkin tapauksissa kannattaa aina hoitaa kuntoutus asiantuntijan kanssa, joka säännöllisin väliajoin arvioi tilanteen sekä ohjaa kuntoutusprosessia.

Fyysinen harjoittelu vaikuttaa nivelsiteisiin. Harjoittelu parantaa nivelsiteiden vetolujuutta, koska niiden pitää pystyä treenisuoritusten aikana sietämään entistä suurempia voimia sekä kuormitusta. Nivelsiteet vahvistuvat siten että kollageenisyyt järjestäytyvät uudelleen. Kollageenisyyt asettuvat “järjestäytyneemmin” vastaamaan harjoittelun aiheuttamaan kuormitukseen, jolloin nivelsiteet vahvistuvat. Tämä on erityisen tärkeää vamman jälkeisessä kuntoutuksessa. Jos aktiivinen kuntoutus laiminlyödään, nivelsiteet voivat jäädä heikommiksi vamman jälkeen ja altistaa vamman uusiutumiselle. Totta kai nivelsiteitä on mahdollista vahvistaa myöhemminkin, mutta saavutettu hyöty on suurempi, kun kuntoutus alkaa mahdollisimman pian vamman jälkeen.

Tämä tällä kertaa yleistietona nivelsiteistä. Toivottavasti hyödyit artikkelista ja sait mahdollisesti kaipaamaasi tietoa nivelsiteistä! Tämän postaussarjan tulevissa osissa tulen käsittelemään mm. jänteitä ja lihaskudosta samanlaisesta näkökulmasta, joten kannattaa seurailla blogia mikäli nämä aiheet kiinnostavat.

Kiitos kun käväisit täällä!

Ihanaa päivää sinulle!

 

Kuvien lähteet järjestyksessä:

https://en.wikipedia.org/wiki/Sacroiliac_joint#/media/File:Gray320.png

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0021929010000357

http://www.newhealthadvisor.com/Ligaments-of-the-Knee.html

https://academic.amc.edu/martino/grossanatomy/site/Medical/CASES/Lower%20limb/POP_UPS/eversion%20injuryanspop_up6.htm

Neurosurg Focus 2007, American Association of Neurological Surgeons

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.