MITÄ TAPAHTUU NAPRAPAATIN VASTAANOTOLLA?

Moi! Ajattelin kirjoittaa tästä aiheesta, sillä jos ei ole aiemmin käynyt naprapaatin vastaanotolla, voi tämä kysymys pyöriä mielessä. Naprapaatti jo sanana on sellainen, että monet eivät ole välttämättä sitä edes kuulleet, joten ymmärrän hyvin jos koko konsepti kuulostaa hieman hämmentävältä. Jos olet uusi tuttavuus blogissa, suosittelen alkuun kurkkaamaan postaukseni: ”Mitä naprapatia on?”, sillä sieltä löydät tietoa minkälaisten ongelmien tai kysymysten kanssa kannattaa tulla naprapaatin vastaanotolle. Tässä postauksessa en sen syvemmin pureudu näihin syihin, vaan menen suoraan asiaan, eli mitä tapahtuu kun astut sisään vastaanotolle. Postaus on ikään kuin jatkoa tuohon yleisluontoisempaan tietopakettiin naprapatiasta.

Ensimmäisellä vastaanottokäynnillä useimmissa paikoissa saat odotushuoneeseen täytettäväksi esitietolomakkeen. Esitietolomakkeeseen kannattaa vastata huolella, sillä se usein yksinkertaistaa naprapaatin haastattelua, jolla vastaanottokäynti alkaa. Esitietolomakkeessa on mm. kysymyksiä oirekuvasta, yleisestä terveydentilasta ja liikuntatottumuksista.  Lomakkeessa on lisäksi lista johon merkitään mahdolliset perussairaudet kuten diabetes, tai verenpainetauti. Asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen arviointi on tärkeää, sillä esitietojen, haastattelun ja kliinisen tutkimisen avulla naprapaatti muodostaa työdiagnoosin, mikä tarkoittaa sitä diagnoosia, joka todennäköisimmin vastaa kulloista oirekuvaa ja jota käytetään hoidon suunnittelussa.

Kun sinut pyydetään vastaanottohuoneeseen, alkaa käynti haastattelulla. Apuna haastattelussa käytetään valmiiksi täytettyä esitietolomaketta, mikäli sellainen on kyseisellä vastaanotolla käytössä. Haastattelun aikana naprapaatti kirjaa ylös tietoja. Jo laki velvoittaa kirjaamaan haastattelun ja ylipäätään käyntikerran ylös, mutta se hyödyttää paljon myös kuntoutusta, sillä kirjausten perusteella voidaan seurata tilannetta kuntoutuksen edetessä.  Haastattelun tavoitteena on syventää naprapaatin käsitystä asiakkaan ongelmasta ja johdattaa eteenpäin diagnoosin tekemisessä. Monesti pelkällä haastattelulla voidaan päästä jo hyvin pitkälle ja muutama kliininen testi riittääkin vahvistamaan diagnoosin. Haastattelua ei kannata missään suhteessa jännittää, vaikka sana haastattelu saattaa luoda hermostusta aiheuttavia mielikuvia. Haastattelu tapahtuu samalla ajatuksella kuin esimerkiksi lääkärin vastaanotolla. Kyse on sinusta ja siitä että ongelmaasi löydettäisiin ratkaisu, joten sinä olet pääsosassa tässä kohtaa.

Haastattelun jälkeen on kliinisen tutkimisen vuoro. Kliininen tutkiminen tarkoittaa lääketieteellistä tutkimista käytännössä esimerkkinä vaikkapa nivelliikkuvuuden arviointi tai hermokudoksen venytystestit. Kliinisillä testeillä esimerkiksi varpailla, tai kantapäillä kävely tai refleksien tutkiminen arvioidaan tilannetta. Monilla kliinisillä testeillä pyritään sulkemaan pois eri sairauksia ja vaivoja, jolloin eri vaihtoehdot rajautuvat pois tutkimuksen perusteella.  Tutkimuksessa yleisimmät testattavat asiat ovat nivelliikkuvuus, lihasvoima, hermokudoksen toiminta & terveys ja  neurologia. Naprapaatti pyrkii luomaan itselleen kokonaisvaltaisen kuvan oireista ja miten ne ilmenevät kehossa, jolloin tutkitaan ja testataan erilaisia asioita.

Demoamassa rintarangan alueen mobilisaatiota rangan anatomiamallilla.

Ensimmäisellä käyntikerralla haastatteluun ja tutkimiseen useimmiten kuluu enemmän aikaa. Tilanteen laaja-alainen kartoittaminen on tärkeää, jotta hoito pystytään suunnittelemaan ja kohdentamaan oikein. Kliinisen tutkimuksen jälkeen naprapaatilla on työdiagnoosi olemassa. Työdiagnoosin perusteella naprapaatti suunnittelee hoidon ja sen painopisteet. Käytännössä passiivinen ja aktiivinen kuntoutus yhdistyvät. Passiivinen kuntoutus tarkoittaa niitä toimenpiteitä, joita naprapaatti suorittaa vastaanotolla esimerkiksi nivelten mobilisaatio ja manipulaatio tai lihasvenytystekniikat.

Ensimmäisellä käyntikerralla varsinaiseen hoito-osuuteen ei välttämättä jää haastattelun ja tutkimisen jälkeen niin paljon aikaa. Naprapaatti saattaa esimerkiksi tehdä kevyttä pehmytkudoskäsittelyä, tai pyrkiä parantamaan nivelten liikkuvuutta mobilisaatiolla/manipulaatiolla. Hoito-osuuden jälkeen naprapaatti mahdollisesti ohjaa kuntouttavia harjoitteita kotiin tai kuntosalille. Lisäksi sovitaan kuntoutuksen muusta toteutuksesta ja jatkokäynneistä.

Tässä siis lyhykäisyydessään, mitä tapahtuu naprapaatin vastaanotolla. Toivottavasti postaus selvitti tätä aihetta ja selvitti sinulle edelleen mitä naprapatia on. Tervetuloa siis tutustumaan!

Mikäli kysymyksiä herää, niin ole hyvä ja kommentoi, niin avaan aihetta lisää. 🙂

Kiva kun piipahdit täällä!

Ihanaa päivää sinulle!

– Naprapaatti Jaana