ALASELKÄKIPU

On kyl vähän ollut. Silloin tällöin. Kerran vähän hankalammin. Tässä on kysymys, johon valtaosa meistä harmillisesti vastaa kyllä. Itsekin olen aikoinani keräilyvarastossa kesätyöläisenä kokenut reilun viikon mittaisen selkäkipuepisodin. Alaselkäkivusta kärsii tutkimusten mukaan 80 % väestöstä elämänsä aikana. Tutkijat arvelevat, että todellinen luku on lähellä 100 %, sillä osa ei vain muista kipujaan. Toisaalta voidaan ajatella että kyse on melko harmittomasta ja  itsestään lievittyvästä lyhytkestoisesta vaivasta. Useimmilla 90 % alaselkäkipu onneksi lievittyy muutaman päivän kuluessa tai enintään muutamassa viikossa. Haasteen kuntoutukselle muodostaa jäljelle jäävä joukko, jolla alaselkäkipu pitkittyy ja toisaalta suuri joukko jolla vaiva uusiutuu nopeasta lievittymisestä huolimatta.  Kivun kestäessä enemmän kuin kuusi viikkoa puhutaan pitkittyvästä alaselkäkivusta ja kroonisesta vaivasta on kyse, sen keston ollessa yli kolme kuukautta.

Mitä alaselkäkipu on? Alaselkäkipu tarkoittaa kipua, joka paikantuu kylkikaarien alaosasta pakarapoimuihin asti. Kipu voi myös heijastua alaselän rakenteista takareiteen. Iskiasoireesta puolestaan puhutaan, kun kipu säteilee polvitaipeen alapuolelle. Tällöin säteilykipu johtuu hermojuuren puristumisesta alaselässä. Yleisintä alaselkäkipu on työikäisellä väestöllä n. 20-60 vuotiailla. Toisaalta ikääntyvillä kulumamuutokset alaselässä altistavat kivuille. Nykyisin on myös kiinnitetty huomiota alaselkäkivun esiintyvyyden kasvuun nuorilla, alle 20-vuotiailla.

Mistä alaselkäkipu johtuu? Tämä on tuhannen taalan kysymys. Mittavista tieteellisistä tutkimuksista ja kokemusperäisestä tiedosta huolimatta ei vieläkään tarkasti osata selittää alaselkäkivun mekanismeja. Nykyisen vallitsevan käsityksen mukaan, alaselkäkipu on suurimmalla osalla siitä kärsivistä mekaanista, eli se on peräisin alaselän kudoksista ja liittyy mahdollisesti liikkeeseen ja selän käyttämiseen. Puhutaan epäspesifisestä alaselkäkivusta. Se tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että kivulle ei voida luotettavasti määrittää tarkkaa syytä tai taustatekijää, kuten vaikkapa lihaskudos. Tässä postauksessa käsittelen lähinnä epäspesifistä alaselkäkipua ja myöhemmin tulen kirjoittamaan muista alaselkäkivun alalajeista.

Alaselkäkivun aiheuttajia voivat olla mm. välilevy, fasettinivelet, lihakset, nivelsiteet, ristisuoliluunivelet ja toisaalta neuromotorisen kontrollin puute. Neuromotorisen kontrollin puute tarkoittaa vaikeutta hallita ja käyttää alaselän sekä keskivartalon lihaksia tukemaan kehon asentoja ja liikkeitä. Koska mahdollisia syitä alaselkäkivulle on näin monia, on usein mahdotonta määrittää mikä rakenne tai mitkä rakenteet ovat oireilun taustalla. Hyvä uutinen on, että useimmiten kuntoutuksessa päästään hyviin lopputuloksiin, vaikka tarkka syy ei selviäisikään. Alaselkäkivun tunnettuja riskitekijöitä ovat fyysinen yksipuolinen työ johon sisältyy raskaita nostoja sekä kiertyneitä ja kumartuneita työasentoja, tärinä ja autoilu. Muita riskitekijöitä ovat ylipaino, tupakointi ja istuva elämäntyyli.

Alaselkäkivun hoitoon on monia eri tapoja ja filosofioita. Viimeistään toisen alaselkäkipuepisodin ollessa päällä kannattaa aloittaa kuntoutus ammattilaisen ohjauksessa, pelkän särkylääkkeiden nappailun sijasta/ohella. On monia eri ammattikuntia, jotka hoitavat alaselkäkivusta kärsiviä. Naprapaatit, fysioterapeutit, osteopaatit ja kiropraktikot toimivat tällä saralla muutaman ammattiryhmän mainitakseni. Kaikilta varmasti voi saada apua vaivaansa. Enkä sanoisi, että jokin ammattiryhmä olisi ehdottomasti parempi kuin toinen. Kaikilla on sama tavoite, eli asiakkaan auttaminen eteenpäin omissa tavoitteissaan. Koska itse olen naprapaatti, perehdyn tässä lyhyesti naprapaattiseen alaselän kuntoutukseen. Tulevaisuudessa tulen kirjoittamaan kattavamman postauksen alaselkäkivun hoidosta naprapatiassa.

Naprapaatin antama hoito perustuu viimeisimpiin tieteellisiin tutkimuksiin alaselkäkivun hoidosta. Tavoitteena on asiakkaan kuntoutuminen takaisin omaan arkeen, työhön ja vapaa-ajan aktiviteetteihin. Naprapatian lähestymistapa on monipuolinen. Hoidossa yhdistyy passiivinen kuntoutus, eli naprapaatin vastaanotollaan suorittamat toimenpiteet, kuten esimerkiksi nivelten manipulaatio tai mobilisaatio ja aktiivinen kuntoutus, eli se mitä teet kotona tai kuntosalilla naprapaatin ohjeistuksella. Naprapatiassa tärkeää osaa näyttelee asiakkaan huolellinen haastattelu ja tutkimus, jotta päästään mahdollisimman tarkasti jäljille siitä, missä ovat kyseisen yksilön tärkeimmät kehittämisalueet kuntoutuksen kannalta.

Toivon, että tämä artikkeli avasi sinulle aihetta sopivasti. Mikäli heräsi kysymyksiä tai ajatuksia aiheeseen tai toki muuhunkin liittyen, niin kommentoi alle! Vastailen kommentteihin ja tulen kirjoittamaan aiheesta tulevaisuudessa lisää. Tsemppiä myös kaikille kanssaihmisille siellä alaselkiensä kanssa! Henkilökohtaisesta sekä ammatillisesta kokemuksesta voin sanoa, että mekaaninen alaselkäkipu menee nopeasti ohi ja parasta mitä voi tehdä, on jatkaa normaalia arkeaan ja välttää vuodelepoa.

Kiva kun käväisit täällä!

Ihanaa päivää sinulle!